Kukkasipulit, maahan!

Nyt alkaa olemaan aika istuttaa kukkasipulit maahan. Aika pitkään on ollut lämmin ja nyt toivottavasti ilmat viilenee, että uskaltaa istuttaa.

Viime talvi vei kaikki kukkasipulit, Ei noussut yhtikäs mitään!

En laita tänä syksynä muuta kuin nuo keväiset helmililjat, joita onkin aika paljon.

Myyriä näkyy olevan ehkä enemmän kuin viime vuonna, joten tulppaaneita on turha edes ajatellakaan. Narsissit ei kelpaa myyrille, mutta laiskuus on nyt sitä luokkaa, että narskut jääköön kauppaan. Jos edes saisi nuo helmililjat maahan...

Hyväksi testattu keino torjua myyriä, on ripotella kanankakkaa maahan. Tämä tietenkin vasta sitten, kun kasvu on loppunut ja maa routaantuu.

Kukkasipulien aikaa

 Taas on puutarhamyymälöissa valtava valikoima kukkasipuleita, samoin nettikaupoissa.

Varmempaa on tietysti ostaa sipuleita niin, että pääsee hiplaamaan niitä. Kukkasipulit ei saa olla pehmeitä.

Nyt on vielä liian lämmin laittaa sipulit maahan, alkavat vielä kasvamaan ennen talventuloa.

Omassa pihassa on perinteisesti helmililjaa, narsisseja, valkoisia ja keltaisia. Ne ovat takuuvarmoja kukkijoita, vuodesta toiseen.

Tulppaaneita laitan aina vaan, vaikkei ne jaksa kukkia kuin sen yhden kevään. Ne pitäisi nostaa ylös, ei jaksa!

Liljoja laitan sekä keväällä että syksyllä. Syksyllä istutetut kukkivat tietenkin aikaisemmin. Harmi vaan, ettei liljoja ole myynnissä monessakaan paikkaa näin syksyisin

Keväällä taas ihmettelen, mitä syksyllä olenkaan maahan istuttanut. Kaikkea ei voi muistaa!

Keltainen huhtikuu

Lumi on häipynyt ihan silmissä. No tänä aamuna oli kyllä maa valkoisena, mutta sulihan sekin nopeasti.

Mukavasti tuppaa ruohosipulia ruukusta. Se talvehtii hienosti ihan missä vaan. Tässä tapauksessa siis ruukussa.

Se on ainoita yrttejä mitä käytän tai viljelen. Persilja ja tinmjami ovat muut yrttisuosikkini. Niitäkin löytyy, ei ruukkuistutuksista, vaan ihan ryytimaasta.








Olen taas joutunut nöyrtymään keltaiselle. Tottakai synkän talven jälkeen keltainen piristää, vaikkei se väri edelleenkään ole suosikkivärejäni. Kestän tämän pienen hetken sitäkin! Oikeastaan muita värejä ei ole kovasti tarjollakaan. Helmililjoja kyllä löytyy, mutta ovat kovin valjun värisiä tähän hetkeen.
Helmililja on ihana!

Orvokkejakin olisi jo töissä, mutta niitä uppoisi tähän pihaan ihan liian paljon. Alennusmyyntiä odotellessa. Harvoin, tuskin koskaan, ostan normaalihinnalla yhtään mitään. Kovinkin rupuisista taimista saa pienellä hoidolla huippuhyviä.

Kevätkysely

Laitoin taas, viimekevään malliin, kyselyn lempikukastasi. Siis keväisestä kukasta.

Käykäähän äänestämässä! Äänestys löytyy sivun oikesta yläkulmasta. Palkintoja ei jaeta tälläkään kertaa.

Oma suosikkini on ja pysyy.

Pääsiäistä!

Pyhät menee työn touhussa. Töissä on todella kiirettä, mukava olla hommissa näillä säillä. Oma piha jää väkisinkin hunningolle, kun ei aika ja voimat enää iltaisin riitä kuokkimiseen. Ei ole vanhaksi tulemista.... 

Kuvassa on mun yksi lempisipulikukistani, helmililja. En pidä erityisemmin sinisestä väristä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Olen kurkkua myöten täynnä keltaisia narsisseja, joten niitä ei tänä keväänä töistä tuotu pihaan. Orvokki on myös yksi suosikkikukistani, joten taidan tuoda niitä huomenna töistä.

Harmistukseni on kaikilla mahdollisilla asteilla mitattuna huipussaan. Läppäri on ruvennut reistaamaan. Mulla on Windowsin XP, mutta jumi alkoi jo ennen päivitysten loppumista. En ole saanut aikaiseksi ladata uutta käyttöjärjestelmää, tuntuu niin hankalalta. Kunhan kerkiän syventymään asiaan, niin katsotaan kuinka meikäläisen käy. En ole kovin etevä noissa tietokoneasioissa....Helpommalla, vaan ei halvemmalla, pääsisi kun ostaisi uuden koneen. 

Nyt yritän pärjätä tällä tabletilla, vähän on hankalaa, mutta kaikkeen tottuu.

Pihahommia

Eipä olisi uskonut, että nyt jo pääsee pihahommiin. Ihanaa kuopsuttaa ja ihmetellä mitä maasta kasvaa.

Kuinka äkkiä sitä unohtaa, mitä missäkin kasvaa. Joka vuosi sama ihmettely!

Nyt on aikaa kopsutella pihassa, ennenkuin tosi hommat alkaa. Keväällä tuppaa kaikki hommat kasaantumaan päällekäin. Työt haittaa harrastuksia...



Tänään ahkeroin metsässä. Kaadoin pikkupuita ja karsin muutenkin metsänreunaa. Ihanaa risusavottaa, kunhan ei joka päivä tarvi tehdä. Raitisilmamyrkytys oli lähellä!
Vieläkin pelkään takatalvea, nyt ei lunta enää kaivata. Tosin ei pakkasiakaan. Nyt kun kasvit versovat, paleltuminen on lähellä. Onneksi aurinko lämmittää jo ihanasti. Koiratkin etsivät kämpästä sen aurinkopläntin. Kumma, että ovat niin lämpöisen perään.