lauantai 26. elokuuta 2017

Kompostoriasioita



Olen jo pitkään haaveilut mökille kompostorista. Kompostoiva huussi on, mutta sinne ei oikein voi laittaa ruokajätettä, koska se ei kerkiä maatumaan samaan aikaan käymäläjätteen kanssa. Ruokajätettä meillä ei juurikaan tule. Lähinnä vaan kananmunan kuoria, kahvin porot, vihannesten kuoria ja muuta perkuujätettä.
Puutarharoskalle on omat lehtikompostinsa.

Komposti-innostus johtuu siitä, että mökille tulee jossain vaiheessa sisälle kuivakäymälä, jonka tuotokset pitää jälkikompostoida. Tuo pallo hoitaa hienosti myös sen homman.

Lisää voi lukea tästä linkistä.





keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kasvihaaste, 62. kasvi

Kasvihaasteessa vaihteeksi pensas.

Rusovuohenkuusama ´Dise`. Diervilla sessilifolia ´Dise`.

Tämä pensas on aivan loistava valita paikkaan kuin paikkaan. Auringosta varjoon. Leviää maarönsyjen avulla, muttei hallitsemattomasti.
Ihanan rehevä pensas.

Kukinta on vaatimaton ja keltainen. No se ei haittaa, siis se keltainen.



Korkeutta ei tule metriä enempää.
 Tai voi kasvaa korkeammaksi,  riippuen kasvuolosuhteista.                                                                                                                
Tätä kasvaa pihassani monessa paikassa. Nyt kun pihaa myllätään laajennuksen tieltä, luulen laittavani sitä tulevaan kivikkoon. Ainakin nyt luulen, että pihaan tulee kivikko...
Kiviä tontilla ainakin riittää ihan tuskallisen paljon.

torstai 17. elokuuta 2017

Kasvihaaste, 61. kasvi

Pisamakello, Campanula punctata. Kasvihaasteessa siis jälleen perenna. Lajikkeesta en tiedä. Vaaleanpunainen se ei ole, muttei puhtaan valkoinenkaan. Vähän raidallinen näytäisi olevan.

Kellokukat on yksi harmaiden hiusten aiheuttajia, minulle. Karpaattienkello onkin jo mukavampi, kun se ei leviä.

Pisamakello on aika huomaamaton tuolla muiden kasvien joukossa. On siinä jotain herkkää, mutta ilmankin pärjäisin.

Joskus haaveilen kedosta, jossa kaikki halukkaat voisivat levitä mielin määrin. Olen siinä määrin järjestyksen ihminen, että en tykkää vallattomista kasveista.

Huomaan, että inhokkikasveja onkin aikalailla, kellot, alpit, apilat jnejne...

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Muffinssivuuan metsästys


Kauppareissulla piti ihan ohimennen ostaa muffinssivuoka. Sellainen missä on isot kolot. Niitä pienikoloisia on kyllä joka paikassa. Muutama hetki sitten pyörittelin sellaista vuokaa kaupassa. Enpä tietenkään ostanut sitä silloin, koska ei mahtunut muka kantamuksiin.

Nyt kun sellaisen tarvitsin, ei missään. Kaikki kaupat, mistä voin kuvitella sellaisen löytäväni olen kolunnut. Kaikissa on vaan niitä pieniä. Täytyy myöntää, että hermot menee!
Inhoan yleensäkin shoppailua. Kun näen jonkun mitä haluan ostan sen heti. Olisi tarvinnut nytkin tehdä niin.

Pakko oli tyytyä paperisiin versioihin. Eihän ne tietenkään ihan aja asiaansa, mutta toimii.






 Vuuan pohjalle kinkunsiivu, joka olisi saanut olla isompi. Pistä isäntä asialle, jne....

Seuraavaksi pala paahtoleipää.
Paahtiksen päälle juustoraastetta.
Raasteen päälle kananmuna.

Uuniin, noin 200 astetta, kunnes munat ovat hyytyneet.

Oli todella maistuvia! Todella helppo ja nopeatekoinen iltapala.
Näitähän voi varioida vaikka kuinka. Kunhan vaan löydän sen hemmetin vuuan!!

torstai 10. elokuuta 2017

Kasvihaaste, 60. kasvi

Kasvihaasteen kuudeskymmenes
 kasvi on pikkupuuna kasvava purppuraheisiangervo ´Jefam` (Physocarpus opulifolius ´Jefam`Amber Jubilee).


Biojätteestä pelastettu pikkupuu on vielä aika kitukasvauinen. Onneksi tämä kesä on ollut kostea ja suhteelisen viileä. Oikein passeli keli melkein kaikille kasveille.


Pidän heisiangervoista paljon. Aiemmin olen kertonut lännenheisiangervosta, joka on yksi lempipensaistani. Pihassa on myös purppuraheisiangervo, joka on aivan huikea!


Heisiangervolajikkeita on tullut mukavasti lisää, osa on tosi matalia. Niitä ei ole vielä.

lauantai 5. elokuuta 2017

Rikkaa pukkaa!

Puna-apila on todella kaunis, mutta ei varmaankaan kaikkien mielestä rikkakasvi.

Onhan se kyllä kauniimpi kuin valkoinen veljensä. Apiloilla on vaan niin vahva, juurtuva kasvutapa, että hukuttavat hennommat kasvit allensa.

Toisaalta, jos haluaa maata sitovaa kasvia, niin mikä ettei. Apilat, (Trifolium), houkuttelee pölyttäjiä ja siksi lapsiperheet yleensä välttelevät apiloita nurmella.


Kerran kun heittelee apilansiemeniä pihaansa, niistä ei sitten pääse eroon kuin myrkyllä. Jokainen tekee valintansa.

Omaan pihaan se on kulkeutunut ties mistä ja on valtaamassa alaa. Taistelu on käynnissä!