Kasvihaaste, 59.kasvi

Ranta-alpi

Kasvihaasteessa on taas perenna. Tämäkin kuuluu sarjaan ei toivottu mun pihassa.

 Ensimmäisessä kuvassa on ranta-alpi, Lycimachia vulgaris. Se kasvaa luonnonvaraisena, tässä tapauksessa hiekkarannalla.

Olen joskus miettinyt, miksi niin moni luonnonkasvi ja rikkakasvi on keltainen. Siihen on varmaankin selitys, mutten ole googlettanut asiaa. Keltainenhan ei kuulu lempiväreihini edelleenkään.

Alemmassa kuvassa on omassa pihassa kasvava tarha-alpi, Lysimachia punctata. Vaikken pidä kummastakaan, ranta-alpi on kuitenkin komeampi ja rotevampi ilmestys.

Tarha-alpi

Luonnonkasveja rannalla

Nyt ei olla omassa pihassa, vaan lomareissulla.

Rantakukkaa, Lythrum salicaria, on kyllä ollut omassakin pihassa, mutta minne lie hävinnyt.

Täällä Keski-Suomessa tätä näyttää kasvavan valtoimenaan, ilman että kukaan sitä on erikseen istuttanut. Se on kyllä kaunis kasvi, ja näyttää pärjäävän kuivassa paikassa. Tässä tapauksessa hiekkarannalla.

Kasvihaaste, 58. kasvi

Kasvihaasteessa aina vaan perennaa.
Vuorossa on lemmikki, Myosotis sylvatica.

Lemmiki on hurja leviämään ja nytkin sitä on pihan joka nurkassa. Keväällä päätin sen antaa vallata vaikka koko tienoon. Aika hyvin se on sen tehnytkin.

Vaikka en pidäkään noista levittäytyjstä, tämä on poikkeus. Ainakin nyt olen ollut sillä kannalla. Ensi vuonna voi olla toiset mietteet.

Olen kerinnyt tekemään pihahommia pitkän tauon jälkeen. Rönsyleinikki on saanut kyytiä. Näyttää siltä, että vihollinen numero yksi, suikeroalpi on vihdoinkin nitistetty.
Paljon on vielä putsattavaa pihassa. Muutama perennapenkki häipyy ja toisia entrataan helppohoitoisemmaksi eli laitetaan pensaita perennojen joukkoon. Nyt kun sitä aikaa on, täytyy hieman toppuutella itseään. Kaikkia ei tarvitse tehdä heti.