Ihanat syyskukat!

Vihdoinkin kesäkukat alkavat näyttää siltä, että ne raskiii heittää kompostiin. Pelargonit tosin sinnittelevät vielä, mutta antaa sinnitellä.

Istutin hieman syyskasveja. Perinteinen syyssuosikkini on perus calluna, niin tylsä kuin se onkin. Onhan niitä eri värejä nykyisin, myös värjättyjä versioita, kammottavia.

Nyt olen innostunut marjakanervista (Pernettya mucronata), etenkin tuosta valkoisesta. Se on jotenkin pelottavavan ihana!

Toinen uussuosikkini on syklaami (Cyclamen persicum). Se ei tietenkään talvea kestä, mutta hyvin pitkälle syksyyn, kunhan pakkasta ei ole paljoa. Toivottavasti lunta ei tule kovin pian, että kerkiää nauttimaan syyskukkaloistosta pidempään.
Callunat pääsevät paikoilleen vasta ensilumen aikoihin.


                                                                                                                                                                                                                    

            

Syksy tulee

Käsittämättömän komea päivä, vaikka välillä tulikin vettä kaatamalla. Sain ahkeroitua sipulit maahan ja siivottua pihaa rikkaruohoista ym. harmeista.

En tajua miksi olen pihaani ottanut jos jonkinmoista todella leviävää perennaa. Tänään kitkin kassikaupalla isotähtiputkea ja lemmikkiä. Ovat levittäytyneet ihan hulvattomasti. Kovasti olisi vielä töitä pihassa, toivottavasti talvi ei yllätä puutarhuria.



Komea sateenkaari ilmestyi sateen jälkeen, mutta kun kipaisin kameraa hakemaan, kaaresta ei ollut tietoakaan. Harmi. Minkähän takia kaikki kuvattavat asiat tulevat silloin kohdalle, kun kameraa ei ole mukana. Kuinka monta kertaa olen reissannut siellä ja täällä kamera mukana, mutta ei sitten mitään mielekästä kuvattavaa. Säkä se on huonokin säkä.

Kukkasipuleita-sipulikukkia

Taas on aika himoita kukkasipuleita, mutta on hiukan liian lämmin istutuskeli. Hetken jos vielä malttaisi!
Joka vuosi päätän olla istuttamatta tulppaaneja, mutta nytkin ostin ihania kerrattuja vaaleanpunaisia. Ainoa harmitus tulppaaneissa on, että ne kukkivat kunnolla vain ensimmäisenä keväänä. Tarkoitan kaikkia erikoislajikkeita, maatiaislajikkeet ovat kovia kukkimaan, mutta ovat vähän tylsiä.

Sipulit pitäisi (kannattaisi) nostaa tuleentumisen jälkeen ylös ja talvettaa, mutta kuka sellaiseen hommaan ryhtyy. En ainakaan minä. Toisaalta, jos on joku ihana lajike, mitä ei ehkä saa enää, sipulit kannattaa nostaa ylös. Silloin varmistaa jokavuotisen upean kukinnan. Siihen hommaan on oivallinen ratkaisu, istutuskori. Silloin muistaa misä on mitäkin ja kori on helppo nostaa maasta. Riippuen korista, myyrät eivät pääse nikertämään sipuleita.


Narsissit eivät kuulu lempikukkiini, mutta myyrät ei koske niitten sipuleihin. Ne myöskin kukkivat ahkerasti joka vuosi. Väriskaala on vaan aika suppea. Keltainen, varsinkin kirkas keltainen, ei kuulu lempiväreihini, mutta pakko antaa myönnytyksiä... Kuvan narsku on ihan ok. Kermankeltainen väri on saanut luvan tulla puutarhaani:) Tänä vuonna lisäsin pihaan valkoisia kerrattuja, toivottavasti keväällä on kuvasatoa.

Rakastan sipulikukkia, liljoja, helmililjoja, koiranhampaita, alastonimpejä ym.
Laitan myös sinisiä hyasinttejä. On metka tunne tuoksutella sinttejä keväällä, tuoksuhan kuuluu vahvasti jouluun! Ihana tuoksu!!

Huvimaja osa kaksi

Nyt on pikkutorppa pystyssä. On se ihana! Loppusilaus ja maisemointia, niin se on siinä. Harmi, että maalaus jää ensi keväälle, mutta onpa aikaa miettiä väriä, vaikka olenkin sen jo päättänyt. Onneksi naisen mieli muuttuu aika ajoin... Huomenna päästään viettämään harjakaisia, nam!