Pihan kaikki ihanuus on jäänyt aikalailla huomaamatta. Töitä on enemmän kuin jaksaa ja kerkiää tekemään, siis ansiotyössä. Lisäksi koiran sairastuminen on vienyt ajatukset muualle. Joskus tuntuu, että kaikki paska kaatuu niskaan yhtäaikaa. Nyt tietty mennään koiran ehdoilla, hoitoja on kerran viikossa ja elinaikaa annetaan mitä annetaan. Nautitaan nyt elämästä kuin viimeistä päivää.
Pihasta on hävinnyt pikkukullero, levisia ja varmaan muutakin, mitä en nyt muista. Onneksi taimia saa aina lisää!
Kuvassa on tällähetkellä kukkiva alppiruusu, jonka lajikenimeä en muista sitten millään. Väliäkös tuolla, kaunis se on silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit! Palaathan uudelleen.