Perennaa eli keltapeippi, Lamium galeobdolon. Aivan hurjasti leviävä, keltakukkainen perenna. Kukinta on aika vaatimaton, koristearvo onkin lehdissä.
Viihtyy periaatteessa missä vaan. Pitää huomioida sen voimakas leviäminen, ettei se peitä alleen heikompia kasveja.
Käytetään paljon kesäkukkaistutuksissa ja sieltä se omaan pihaan on jalkautunut. Oikeastaan se on ihan kaunis!

tiistai 15. marraskuuta 2016
perjantai 4. marraskuuta 2016
Kirppismietteitä
Olen aina vähän karsastanut kirpputoreja. Ajatus toisen ihmisen käytetystä ja todennäköisesti likaisesta vaatteesta ei oikein sytytä.
Nyt kuitenkin elämäni ensimmäisen kerran vuokrasin kirppispöydän. Kotona oli perusteellinen siivous ja kaikenlaista tavaraa ja vaatetta jouti pois nurkista.
Yleensä olen vienyt Pelastusarmeijalle, mutta tulevaisuudessa suunnitteilla oleva kallis matka pisti ahneeksi.
Pieniä vakoilureissuja eri kirppiksille, että osaisi edes vähän hinnotella oikein.
Halvalla ja vielä halvemmalla piti myydä. En tosin kuvitellut tällä keinolla rahaa tulevan kuin muutamia ropoja. Totuus oli juurikin sitä. Viikon myynti kattoi nippanappa pöytävuokran. Myytävää pitää olla paljon, että saa kulut katettua.
Ehkä ei kannata lannistua vielä. Mietin onko suuri hallikirppis parempi vai huonompi kuin pieni paikka. Isoissa halleissa tavaraa on niin paljon, ettei ihmisillä riitä mielenkiintoa tutkia kaikkia pöytiä. Pienissä paikoissa ehkä tutkitaan tarjontaa tarkemmin. Voi olla että olen totaalisen väärässä.
Tottakai laatua ostetaan, mutta senkin pitää olla halpaa. Kaikenlaista roinaa on myynnissä, varmasti ihan hyvääkin. Vähän kahden vaiheilla tässä ollaan, otanko lisäviikkoja vai vienkö Pelastusarmeijaan.
Nyt kuitenkin elämäni ensimmäisen kerran vuokrasin kirppispöydän. Kotona oli perusteellinen siivous ja kaikenlaista tavaraa ja vaatetta jouti pois nurkista.
Yleensä olen vienyt Pelastusarmeijalle, mutta tulevaisuudessa suunnitteilla oleva kallis matka pisti ahneeksi.
Pieniä vakoilureissuja eri kirppiksille, että osaisi edes vähän hinnotella oikein.
Halvalla ja vielä halvemmalla piti myydä. En tosin kuvitellut tällä keinolla rahaa tulevan kuin muutamia ropoja. Totuus oli juurikin sitä. Viikon myynti kattoi nippanappa pöytävuokran. Myytävää pitää olla paljon, että saa kulut katettua.
Ehkä ei kannata lannistua vielä. Mietin onko suuri hallikirppis parempi vai huonompi kuin pieni paikka. Isoissa halleissa tavaraa on niin paljon, ettei ihmisillä riitä mielenkiintoa tutkia kaikkia pöytiä. Pienissä paikoissa ehkä tutkitaan tarjontaa tarkemmin. Voi olla että olen totaalisen väärässä.
Tottakai laatua ostetaan, mutta senkin pitää olla halpaa. Kaikenlaista roinaa on myynnissä, varmasti ihan hyvääkin. Vähän kahden vaiheilla tässä ollaan, otanko lisäviikkoja vai vienkö Pelastusarmeijaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)