Sieniä, sieniä ja lisää sieniä...

Siis sieniä.
Niitä tuntuu riittävän, sopii meikäläiselle.

Tämän päivän saalis oli aimo läjä mustiatorvisieniä.

Sitten vaan sopan tekoon!








Kuullota silputut sienet ja sipuli voissa.
Suurusta vehnäjauholla, lisää vettä,
Mausta liemikuutiolla ja valkopippurilla sekä pienellä puserruksella tomaattipyrettä.

Anna kiehahtaa tovi. Lisää sitten kermaa, aurajuustoa tai koskenlaskijaa.
Lopuksi loraus sherryä.
Tarkista maku ja nauti!

Olutta ja vaaleaa leipää kyytipojaksi, ainakin minulle.

Pikkuhortensia ´Kyushu`

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Aivan viehättävä pikkuhortensia ´Kyushu`(Hydrangea paniculata ´Kyushu`).

Tapasin kyseisen pensaan kymmenen vuotta sitten silloisessa työpaikassani ja ihastuin. Silloin ei ollut vielä paikkaa sille, mutta asia korjaantui myöhemmin.

Hortensia on nyt kasvanut pihassani noin viitisen vuotta, ellen ihan väärin muista. Korkeus on jo reilu metrin, eikä se suuremmaksi kasvakaan.

Kukinta on vasta aluillaan, toivottavasti talvi ei tule ihan heti, että jaksaisi avata nuppunsa.

Laitoin koiran haudalle lyhdyn ja tänään siihen kynttilän palamaan. Illat pimenee jo ihanasti, ja näen lyhdyn keittiön ikkunasta. Meidän rakas vahtikoiraa vahtii mäen päällä.

Elokuun kuva 4/4

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Herra Harmaatassu.

Kuvassa on koiran parhaan kaverin tassu, joka harmaantuu huimaa vauhtia. Niinkuin koko koirakin. Herralla on ikää jo kymmenen vuotta. Johan siinä iässä saakin harmaantua!

Syyskysely

Pistinpä pienen kyselyn tuohon viereen. Lähinnä utelen sitä, mitä teet pihassasi syksyisin, vai teetkö mitään...
Itse en ole lannoittanut moneen vuoteen näin syksyisin, vaikka se on tärkein lannoitus pihalla. Hyvinpä nuo kuitenkin kasvaa. Huomaan olevani todella huoleton puutarhuri pihan suhteen. Asioilla on kuitenkin tärkeysjärjestyksensä.

 Tämäkin ruusu on jäänyt leikkaamatta vaikka kuinka monena vuonna. No, keväisinhän ruusut leikataan. Nyt se sitten pukkaa villiversoa, mutta kukkii. Kaunis on kukinto, kuin omenankukka. Oikeasti sen pitäisi olla joku ihan muu, kun vaan muistaisi mikä...

Vastaa kyselyyn tai kommentoi pihapuuhiasi.

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Elokuun kuva 3/4

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Kaali.

Taivaallista herkkua, joka tänään jalostuu kaalilaatikon muotoon. Tuntuu, että sitä tulee aika paljon!

Kaaliruuat ovat suurinta herkkuani, varsinkin kaalilaatikko. Ja paljon siirappia!
Aamulla metsässä huomasin hirmuisesti puolukoita, mutta olivat vielä raakoja, harmistus. Oli pakko ostaa kaupan puolukkahilloa, ja sitähän ei voi verrata omista puolukoista tehtyyn versioon.

   

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Sieniä oli noussut taas lisää. Niitä ei tohtis millään jättää metsään, mutta mihin ihmeeseen niitä tunkee.

 Pakastin on pullollaan ja kuivuri on vieläkin hommaamatta.                                                                                                                  

                                                                                                               

Ikäväksen myös huomasin hirvikärpästen esiinmarssin. Pahus!




                                                                                             
Reseptivalikoimissani on yksi mielettömän hyvä hapankaalilisäke, jonka laitan tänne seuraavan kerran, kun teen sitä.

Kaikki tietää varmastikin kaalin huonot puolet, mutta kyllä maku korvaa ne hajuhaitat...

Ruokaa Gordonin ohjeilla

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDUQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.gordonramsay.com%2F&ei=Tnn3U5rUEcSk4gTJxIGYBA&usg=AFQjCNF0aWJR7PYY05aIo9toCdDL4ASJ4g&sig2=gOYRCHnpLAS18gB3SvA7vw

Tänään tein pitkästä aikaa uutta ruokaa ja melkein ohjeen mukaan.
Vuorossa oli Gordon Ramsayn tomaatti-anjovis-chilipasta.

400 g spagettia tai muuta pastaa
oliiviöljyä
valkosipulia maun mukaan, eli paljon
chiliä
50 g anjovisfileitä
200 g mustia oliiveja viipaleina
3 rkl kapriksia
250 g kirsikkatomaatteja puolitettuna
suolaa ja mustapippuria

Öljyssä haudutellaan valkosipulit, chili ja anjovikset. Sekaan tomaatit, kaprikset ja oliivit. Mausteet ja haudutus.
Tarjoillaan pastan kera. Spagettia piti olla, mutta kastike meni pennepastan kera. Toimi sekin.

Ainahan joku menee mönkään, joten kauppaan unohtui kirsikkatomaatit. Onneksi kaapista löytyy aina tomaattimurskaa, joten vähän meni ohje uusiksi.
Oli todella hyvää, vaikka murskalla ohje meni aika erilaiseksi kuin piti, mutta maku oli taivaallinen.

En ole ollenkaan mikään kasvissyöjä, tai olen lihansyöjä, joka syö myös kasviksia. Harvemmin tulee tehtyä ruokaa ilman lihaa. Tätä ohjetta voisi säveltää laittamalla sekaan vaikka kinkkua tai tonnikalaa.

Valokuvaa sapuskasta en huomannut ottaa, meni niin nopsaan ääntä kohti!
Nykyään kun kaikki on netissä, kirjojen, ainakin ruokakirjojen osto on meikäläiseltä vähentynyt huomattavasti. Luulen kuitenkin ostavani tämän opuksen, mikäli muut ohjeet ovat yhtä simppeleitä.

Ohje on kirjassa

Gordon Ramsay
Kokkauksen taito
readme.fi

Mustakonnanmarja

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Tässä on taas näitä kasveja, joihin törmäilen metsäreissuilla. Mustakonnanmarja. Pitkän piti miettiä, mikä kasvi on kyseessä, silä en ole pitkään aikaan nähnyt sitä missään.

Sieniä on ihan hillittömän paljon. Ainakin kantarelleja, joita olen poiminut ämpäritolkulla. Luulen, että taas käy niin, että talvella sienet tunkee jo korvistakin. Näin syksyn ekat soossit maistuu kyllä taivaallisen hyvälle!

Elokuun kuva 2/4

pulinaapuutarhasta@gmail.com

Kyläpaikassa oli mahtava kurpitsa. Eivät tienneet lajiketta, mutta jokin talvikurpitsa kuitenkin. Viisaammat voivat taas neuvoa.

En ole mikään himoviljelijä, viljelykset ovat persilja-tilli-salaatti -tasoa.

Kivaa, että jotkut viitsii!

Elokuun kuva 1/4

Yritän nyt saada kuvahaasteesta jälleen kiinni. Elämä jatkuu koiran poismenon jälkeen, tosin valtava ikävä on aina vaan. Ihania muistoja ja kuvia on roppakaupalla.

Kuvassa on kesän menopeli vailla vertaa, kajakki. Se vaatii hieman totuttelua, mutta on ihan loistava peli. Tyynellä säällä ja pienellä järvellä. En taitaisi uskaltaa ylittää jotain isoa järvenselkää näillä taidoilla!

Edesmennyt koira istui kannella melottaessa. 

Tuoksuvatukka

Tuoksuvatukka, Rubus odorata, turhaan parjattu pensas. Myönnetään, leviää ihan törkeesti, mutta siellä missä saa vaeltaa, on ihan omiaan peittämään hankalia paikkoja. Ihanan iso peittävä lehdistö ja nopea kasvutapa.

Mökkitontilla sillä saa nopeasti peittopensaan rajalle ja esimerkiksi kompostia peittämään. Kasvaa periaatteessa minkälaisessa maassa tahansa, paitsi ehkä kuivassa kangasmaastossa. Nyt puhun kokemuksesta.

Tänä kesänä omat pensaat ovat ryöhähtäneet ihan valtaviksi pehkoiksi. Onneksi kasvavat sellaisissa paikoissa, jossa saavat levitä kuinka haluavat. Siinä on valtavan kaunis kukka, kunhan sitä tarkemmin tutkailee. Vadelman tapaan, se kukkii toisen vuoden versoilla. Leikkaus on sama kuin normaalillakin vadelmalla. Sinikukallista lajiketta olen nähnyt joskus taimimyymälöissä, mutta jostain ihmeen syystä en ole sitä ostanut. Mikä lie mielenhäiriö!